Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘writing’

Minulla oli yksi päivä mielessä tuo kun kuvasin merta ja muuta, että jännä kun tuo sama hetki on olemassa myös myöhemmin sen kuvan välityksellä siinä videolla. Samalla tavoin tämä kaikki, jokainen hetki, on olemassa jossain korkeammassa “nauhoituksessa” jos ajatellaan että kaikki tapahtuu kohtalonomaisesti, ja tuossa “korkeamman blue rayllä” tai “ultimate tallennuksessa” jokainen hetki nähdäänkin usean “kameran” kautta, ja siinä versiossa on olemassa kaikki, sekä minä kameran käyttäjänä, että se pätkä mikä tuosta tuli, ja lisäksi kaikki siinä ympärillä kukkineen, meren tuoksuineen, äänineen, valoineen, hyönteisineen, kokemuksineen, tunteineen, olotiloineen, jne. Jokaisen siinä “tilassa” ja “ajassa” olevan olennon ja kasvin ja elementin liike, olotila ja tietoisuus on siinä tallennuksessa mukana. Tämä ajatus ei ole mitenkään uusi, mutta huomaan nykyään että mieleeni tulee näitä ajatuksia ja sellaisia sanoisinko kirkkaita läsnäolon hetkiä, jolloin tehdessäni jotain olen tietoinen jostain minua korkeammasta joka seuraa tekemisiäni kuin suuri “ohjaaja”. Mutta on myös se, joka ei ohjaa, vaan ON. Minä Olen -tietoisuus.
Muistan lapsena kerran saaneeni ensimmäisen (muistamani) hetken kun leikin jotain yksikseni, ja koin yhtäkkiä että katson itseäni jostain vähän sivusta, vähän korkeammalta, enkä hetkeen ollut aivan “oma itseni”. Näitä tilanteita voi tulla jos ei ajattele, vaan on. Minä olin tieten lapsena tietynlaisessa hiljaisessa, mediaalisessa tilassa kun vain istuin lattialla ja liikuttelin jotain nukkea ja koin hetken ajan olevani läsnäoleva tarkkailija. Tästä on selitetty Eckhart Tollen kirjassa Läsnäolon voima. Kun luin tätä kirjaa, tiesin kokeneeni pienen hetken ajan tätä Tollen mainitsemaa läsnäolevaa tarkkailijaa. Olen saattanut pienemmänkin hetken joskus tuntea samaa tämän jälkeenkin, mutta tuo lapsena kokemani hetki, vaikka olikin vain muutamien sekuntien kestoinen, oli hyvin mieleenpainuva kokemus. Sillä hetkellä tosiaan olin tietoinen että leikin, en lopettanut mitään tekemistä, mutta samalla olin tietoinen että katsoin itseäni jostain ulkopuolelta. Eli siis Minä Olen useammassa paikassa yhtäaikaa.
Minä myös huomaan jättäväni itselleni tulevaa varten “apuja”. Esim. tätä kirjoittaessani en saanut millään mieleen tuota sanoilla vaikeasti selitettävää kokemusta kuvaillessani, että mikä selittäisi tätä läsnäolevaa olemusta. Menin hakemaan Tollen kirjan, ja olin merkinnyt yhden kulman ja avasin kirjan siltä kohdalta. Siellä oli tämä kirjoitus: “Voitko nyt nähdä sen syvemmän ja laajemman merkityksen, joka sisältyy siihen, että sinusta tulee oman mielesi läsnä oleva tarkkailija?” (juuri tämä tarkkailija -sana oli mitä etsinkin) “Tarkkaillessasi mieltä vedät tietoisuutesi pois mielen muodoista. Tietoisuudesta tulee silloin todistaja tai tarkkailija – niin kuin sitä nimitämme. Tämän seurauksena tarkkailija, muotojen tuolla puolen oleva puhdas tietoisuus, voimistuu, ja mielen muodostelmat heikkenevät.” (Mielestäni minun ei ollut tarkoitus muistaa tuota ‘tarkkailija’ -sanaa että hakisin tuon kirjan, että kirjoittaisin tämän tähän) “Kun puhumme mielen tarkkailemisesta, henkilöimme kosmisesti todella merkittävän tapahtuman: tietoisuus herää kauttasi muotoon samastumisen unesta ja vetäytyy pois muodosta. Tämä enteilee ja on osana tapahtumaa, joka kellon ajalla mitattuna on vielä kaukana tulevaisuudesta. Tapahtumasta käytetään nimitystä maailmanloppu.
Vapautettuaan itsensä aineen ja mielen muotoihin samastumisesta tietoisuudesta tulee puhdas tai valaistunut tietoisuus tai läsnäolo. Tämä on jo tapahtunut muutamien ihmisten kohdalla ja näyttää väistämättömältä, että se tulee tapahtumaan pian paljon suuremmassa mitassa. Mutta ei ole ehdottomia takeita siitä, että niin tulee tapahtumaan. Suurin osa ihmisistä on vielä itsekeskeisen tietoisuuden muodon otteessa – he samastuvat mieleensä ja antavat sen hallita itseään. Elleivät he vapauta iseään mielen kahleista ajoissa, se tulee tuhoamaan heidät. —-
Vajoaminen takaisin mieltä alhaisempaan tietoisuudentilaan, muinaisten esi-isiemme, eläinten ja kasvien ajattelua edeltävälle tasolle, ei ole meille mikään vaihtoehto. Emme voi palata alemmille tasoille. Jotta ihmissuku voisi säilyä, sen on noustava seuraavalle tasolle.Tietoisuus kehittyy miljardeissa muodoissa kaikkialla maailmankaikkeudessa. Vaikka me emme siihen kykenisi, koko kosmoksen kannalta se on yhdentekevää. Mikään tietoisuuden saavutus ei mene koskaan hukkaan; se tulisi yksinkertaisesti esiin jonkin toisen muodon kautta. Mutta se silkka tosiasia, että minä olen puhumassa täällä ja te kuuntelette tai luette tätä, on selvä merkki siitä, että uusi tietoisuus on saamassa jalansijaa tällä planeetalla.” 

Huh, nämä muutamat näennäisesti irralliset ajatukseni toivat minut jälleen Tollen ajattoman viisauden äärelle.

Etsiessäni kuvaa tähän löysin tällaisen sivun: Uudestisyntyminen kolmella tasolla, Sauli Siekkinen.
Täällä on tietoa ylösnousemusruumiista, alkemiasta, vihityistä, itämaisesta katsantokannasta, selväunesta ja paljon paljon muusta.

Unesta tuli mieleeni tämän päivän kokemuksestani. Olin todella väsynyt koska en ollut nukkunut paljoa. Menin ottamaan torkut, ja ajattelin että mitähän unta näen kun usein päivällä näkee enemmän, tai muistaa enemmän unia. Menin maate ja olin sellaisessa välitilassa, horroksessa, ja mieleeni pompsahti ajatus että voisin olla sellaisessa tilassa, että saisin jotain viestiä. Minä ajattelin että Yliminäni ja korkeampi voi olla minuun yhteydessä. Muutamien hetkien päästä koin hyvin nopean välähdyksen, näyn, sekä jonkin äänen ja sähköisen säpsähdyksen. Näyssä oli jokin valkoinen tai valoa heijastava symboli, kuvio jossa oli kuin tällainen ääntä esittävä paradigma. Ehkä se oli juuri tuota ääntä kuvaava symboli. Siinä oli kuin suora viiva ja siinä risteili ylös ja alas viivoja jotenkin tämän kuvan mukaisesti, mutta se oli enemmän valoa. Se välähti niin nopeasti etten ole aivan varma oliko kuva tällainen vai mitä siinä oli. Se äänikin kävi niin nopeasti siinä, että en saanut oikein selvää mikä se oli, ja samalla tosiaan tunsin sellaisen sähköisen tunteen. No, minä hätkähdin tästä ja piti uudelleen rentoutua.
Usein nykyään tuntuu nukkumaan ja maate mennessä että jaloissa energia nousee ylöspäin.  Mielenkiintoinen tämä väläys kyllä. Jos voin kokea sellaisen uudelleen ehkä en niin säikähdä, vaan koitan olla läsnä ja antaa kuvan tulla. Kävi mielessäni että se saattoi olla tavallaan jokin minua varte oleva “lähetys” * tai ehkä olin lähellä ottaa yhteyden johonkin korkeampaan tietoisuuden tasoon. Sillä juuri kun annoin luvan korkeammalle olla minuun yhteydessä (ajattelin että minulla on suoja, en halua että mikään negatiivinen ottaisi minuun yhteyttä, en aio avautua missään tapauksessa näille vapaata tahtoa kunnioittamattomille tahoille) niin silloin koin tämän väläyksen, näyn ja äänen.
Minun piti tänään pitää “vapaapäivä” blogiin kirjoittamisesta ja yleensä tietokoneelta, mutta kesken elokuvan katsomisen minun oli “pakko” mennä katsomaan Wespan sivulle, josta löysin hänen uuden videonsa telepatiasta ja sitten minä aloin kirjoittamaan hänen videoonsa kommenttia, josta mieleen tuli tuo kuvaaminen, josta johtui tämä kirjoitus :). Eilen laitoin tänne sivulleni testituloksenkin, jonka mukaan
telepatia olisi minulla  8/10 – erinomainen
Muut tulokset olivat:
selvänäkeminen          9/10 -poikkeuksellinen
psykokinesia              4/10 -keskimääräinen
ennalta tietäminen       7/10 -hyvä
kanavointi/meedio       9/10 -lahjakas

*lähetyksestä tuli mieleeni jokin elokuva jossa ihmiset saivat saman lähetyksen unessaan. Se oli Pimeyden prinssi -87. ohj.
Carpenter. Tässä kuvassa on tuo ihmisten unissa oleva lähetys.

Ja jokin muukin leffa tuli mieleeni tästä näystäni. Se oli tuo White noise.

Read Full Post »

Tässä yksi kirjoitukseni joka myös oli Valonkantajissa



Tuo sottainen korjattu kohta: Itsensä ja arvojensa, sekä niiden syntymissyiden tarkastelu ei voi
vahingoittaa ikuista ihmisen henkeä tai Korkeampaa Tietoisuutta.


029.jpg light image OBHC2ME3NR

Read Full Post »


Ajatuksia:
Monesti huomaamme ihmissuhteissa myös sen, että jos ei voi tehdä mitään muuttaakseen toista, niin mitä jää jäljelle muuttaakseen? Oma itsensä, omat ajatuksensa toisesta ihmisestä ja tilanteesta tai ongelmasta, oma tapa käsitellä sitä ongelmaa, oman ajatusmaailmansa muuttaminen. Usein voimme vain muuttaa ajatuksiamme positiivisemmiksi, suhtautumistamme lempeämmäksi, ymmärtäväisemmäksi, sovinnollisemmaksi. Muuten riidat vain jatkuvat eikä elämästä voi tulla tasapainoista tai onnellista.
  Kun en voi muuttaa toista ja tämän tapoja, yritän tehdä niin omassa itsessäni ja omissa tavoissani.
  Näen rehellisesti itseni ja omat tarpeeni. Näen myös läheiseni tai partnerini todelliset tarpeet.

Read Full Post »

Kirjoittamani eläintarina,  joka oli Valonkantajat -lehdessä 1/2005


Read Full Post »

Tässä kirjoituksiani vuodelta 1995
Olen kommentoinut näitä silloisia ajatuksiani ja käsityksiäni jos ne ovat muuttuneet tai tarkentuneet.

Eihän henkinen maailma, jos sellainen on olemassa, voi olla aineellisen peilikuva. Ehkä juuri tässä on ajatusvirhe, eihän mikään oikeuta meitä pitämään tätä pientä palloamme jonkinlaisena alkumallina…

Entä jos aineellisen olemassaolon tasomme onkin henkisen -hienoaineisen – luomakunnan jähmeäaineinen jäljennös?
Jos aineelliset planeetat ovatkin ikään kuin tiivistyneitä kuplia valtavan henkisen luomakunnan sisässä? Entä jos ymmärrämme henkiaineiset maailmat ensin olleiksi, ja hengen tiivistyminen paikoittain aineellisiksi “kupliksi” on myöhempi ilmiö luomistapahtumassa.

Näinhän se on mitä varmimmin, sillä kuten olen tämän kirjoituksen jälkeen asioita tutkinut, myös ajatus on olemassa ennen ilmentymistä kuten mikä tahansa energia. Henkinen on olemassa ennen fyysistä olemista.

Todellinen ihminen itse onkin henkiolento ja fyysinen ruumis ympärillä pelkkä kuori, kuin suojavaate.
Huom, tämä silloinen käsitys on rajoitteinen, sillä oikeasti henki, sielu ei ole kehon sisällä vaan on kehon ympärillä ja keho on sielun sisällä. Sielu käyttää kehoa välineenään tässä maailmassa.

Ihmisellä on fyysisen ruumiin lisäksi eetteriruumis, astraaliruumis, mentaaliruumis ja kausaaliruumis, jotka normaalisti sisältyvät fyysiseen ruumiiseen.

Ihmisen kuollessa fyysinen ja eetteriruumis hajoavat, sielu jatkaa vaellustaan astraali-, mentaali ja kausaaliruumiin kanssa.

Jonkin ajan kuluttua, joskus vuosien, tapahtuu ns. toinen kuolema. Astraaliruumis hylätään ja se hajoaa. Sitten hajoaa mentaaliruumiskin. Nukkuva sielu odottaa kausaaliruumissaan, “verhossaan”  jälleensyntymistä uuteen fyysiseen ruumiiseen.

Näistä tiloista on kirjoitettu paljon erilaisia versioita.

Huom, synkronia jälleen toiminnassa ja on ollut jokaisena päivänä elämässäni.  Vilkaisin juuri kelloa (tänään elokuun 1.) se oli 1:11. Nykyään näen hyvin usein luvut  111, 333, 777.

Kiitän isääni Saulia. Hän on varmasti antanut minulle paljon voimia tuolta toiselta puolelta minun aloittaa tämäkin työ.
Isäni oli todella edistyksellinen monella alalla. Meillä oli lapsuusessani ensimmäisenä kulmakunnalla videot kaukosäätimineen (johdon kanssa), videonauhuri, videokamera, sellainen jonka mukana piti kantaa videonauhuria 🙂 Joskus kuvasimme sillä toisiamme veljen kanssa ja kuvassa näimme itsemme ja toistemme läpi jos ei ollut tarpeeksi valoa :D. Me olimme kuin haamuja. Jos isä sai vaikka jonkin uuden kameran, hän pian selvitti kaikki sen eri ominaisuudet ja mitä sillä voi tehdä. Hän näki monet eri sovellusmahdollisuudet joita monet eivät ehkä huomanneetkaan.
Kun internet tuli, hän huomasi sen monet mahdollisuudet ja sanoi että täällä voi tehdä vaikka mitä, ja kuinka oikeassa hän olikaan! Hän tiesi erilaisten koneiden ja aparaattien toiminnan, suunnitteli aina jotain tekemistä ja teki käsillä kauniita esineitä ja toimivia keksintöjä ja ratkaisuja pulmiin. Esimerkiksi siskoni poika ei saanut avaimellaan ovea auki, ja hän teki siihen muutamassa hetkessä jostain taskustaan löytäneestään metallilangasta (jos en väärin muista mistä), sellaisen perän, että poika sai siitä otteen ja sai käännettyä avainta lukossa. Isäni ei jäänyt sormi suussa miettimään vaan teki jotain asian, tilanteen tai ongelman helpottamiseksi ja loi hyvin pienestä jotain käytännöllistä tai kaunista. Välillä me sisarukset olemme ajatelleet että isä oli kuin ihmemies! Hän oli myös sydämellinen, hyvä mies.

Kiitän sinua isä siitä että olet antanut minullekin edistynyttä ajattelukykyä ja innostusta keksintöihin ja käytännön ajattelua myös.
Isä, olet rakas. Kiitos sinulle kaikesta.

Read Full Post »


Vuonna 2005 olen kirjoittanut valosta näin: 

Valo on elämä, Jumala


Sinä olet valoa joka antaa elämää ja kaikkea mitä haluamme kokea yhdessä tässä maailmassa. Me kaikki olemme valoa joka on osa suurta keskusvaloa joka on keskellä mutta myös kaikkialla.
Kuvittele itsesi valtavan valon edessä. Olet valo joka kulkee sitä kohti. Et voi olla muuta kuin se mikä olet. Paitsi tässä illuusiossa, jossa valoa on himmennetty keinotekoisesti.

Monilla tavoin te yritätte tasapainoilla valon ja varjon laitamilla. Varjo ei ole oikeastaan muuta kuin tietämättömyyttä tai paremminkin muistamattomuutta nyt siitä, että olette vain valoa. Kaikki varjo on tehtyä, se ei ole totta. Ainoa totuus on valo joka leviää kaikkialle ja lävistää kaiken. Tämän todistaa se, että pimeys ei koskaan jää valon tullessa, vaan katoaa. Piemys ei voi tehdä samaa valolle, koska se ei ole todellisuus, elämä.
Valo on elämä.

Ajattele ja visualisoi valoa paljon ja usein. Tuskan ja surun hetkinä kuvittele valo yllesi ja ympärillesi. Epäuskon ja tunteiden myllerryksessä, kuvittele itsesi tuohon valoon. Rakasta itseäsi ja läheisiäsi ajatellen, että te kaikki olette osia tuosta valosta ja ottamalla huomioon että te kaikki olette joskus olleet pimeässä, mutta ette voi jäädä sinne ikuisesti. Tarvitaan vain yksi pieni reikä vankilanne seinään, josta valo pääsee sisälle. Ja niin sitä voi kasvattaa seinää poistamalla ja rohkeasti valoon katsomalla. Valo tuhoaa kaiken sen mikä ei ole todellista, se sulattaa vihan, syyllisyyden ja pelot. Valo on anteeksianto joka vapauttaa kaiken kaikesta. Valo sisältää kaiken eikä tarvitse mitään, vaan antaa kaiken, luo kaiken ja on kaikki. Mikään ei voi estää valon pääsyä luoksenne, koska todellisuudessa se jo on meissä. Tuo valo on se Jumala, maailma jota etsimme, koti johon palaamme. Tuossa valossa olemme kaikki yhtä.

Anna valosi tulla esiin ja pääset perille pikemmin. 

 

Kerron eräästä sanaleikistä jonka hoksasin kirjoitettuani väärin erään lauseen, ja tuon “erheen” seurauksena syntyi tämä lause joka kuulostaa tutulta ja ehkä on jo kirjoitettukin: 

“Rakkaus on lähellä olemista.”

Kun ajattelee sitä, niin huomaa siihen sisältyvän kaksi asiaa:

rakkaus on (toisen ihmisen) lähellä olemista,
rakkaus on lähellä olemista (olemisen tilaa).

Sanaleikki voisi olla: “Rakkaus on olemista lähellä ja lähellä olemista.”
Kun oleminen on sieluna ja valona olemista, niin silloinhan oleminen on rakkautta.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan (pidän lyhyistä ja yksinkertaisista tavoista ilmaista suuria asioita–aforismit) tuo lause “Rakkaus on lähellä olemista” on niin hieno ja moniselitteinen, sillä se vaatii lukijaltaan syvällistä ajattelemista ja paneutumista siihen.

Tässä lisää ajatuksia:

Kun värjäät sieluasi kokemuksilla, alat nähdä sen. Kun eletyn elämän vaikeatkin kokemukset alkavat näyttäytyä sinulle tärkeinä opetuksina ja maailman rakkauden sinulle antamina välähdyksinä elämän tarkoituksesta, alkavat värjätyn sielusi värit kirkastua valoksi, joka tuo sinulle selvyyden omasta itsestäsi, tiestäsi sekä sen onnen ja ilon jota olet etsinyt.


Elämän salaisuus ei löydy kuin kolmiulotteisia kuvia kieroon katsomalla. Katso vain suoraan – itseesi.



Lopuksi päivän ajatus Reiki sivuilta:

Jokaisella ihmisellä on aarteensa,
joka odottaa löytymistään.
Mutta vain hän, joka kuuntelee
sydäntään, löytää oikean aarteen.

 

Read Full Post »