No niin, kun miettii että mikä on RAKKAUDEN vastakohta, niin yleensähän sanotaan että se olisi VIHA. Mutta tosiasiassa se on monen eri lähteen mukaan PELKO.
Neale Donald Walsch, Keskusteluja Jumalan kanssa:
Pelko on rakkauden toinen ääripää. Se on tärkein polariteetti. Luodessani suhteellisuuden maailman loin ensimmäiseksi oman itseni vastakohdan. Nyt teidän elinalueenne fyysisellä tasolla on vain kaksi olinpaikkaa; pelko ja rakkaus. Pelosta versovat ajatukset tuottavat yhdenlaisia seurauksia fyysisellä tasolla, rakkaudesta versovat puolestaan toisenlaisia.
Rakkaus on äärimmäinen todellisuus. Se on ainoa. Kaikki. Rakkauden tunne on sinun kokemuksesi Jumalasta.
Omia ajatuksiani;
Jos minua ei pelottaisi, en vihaisi mitään tai ketään. Jos asiat eivät saisi minua pelkäämään itseni, henkeni, omaisuuteni tai muun minuun liityvän menettämiseen, en olisi vihainen mistään asiasta.
Häpeä on yksi muoto tästä itseen kohdistuvasta vihasta ja pelosta. Pelko tuo häpeää, häpeä pelkoa. Jos olen tällainen tai tuollainen pelkään ettei minua rakasteta. Jos näytän tältä tai tuolta pelkään etten kelpaa sellaisena kuin olen. Jjos teen näin tai noin, minun teoistani ei pidetä ja siis minusta ei pidetä. Jos olen tällainen, en saisi olla, vaan minun pitäisi olla erilainen, parempi, täydellisempi.Mistä tämä kaikki juontuu? Ei vihasta, vaan pelosta, joka sitten voi tuoda vihaista olotilaa. Mikään ei tunnu olevan oikein ja tarpeeksi jos pelko tuo esteitä omalle persoonalle sopivan elämän elämiseen. Oikeasti en vihaa ketään vaan vihaan itse pelkoa, joka kuitenkin opettaa paljon. Pelko opettaa luovuttamaan elämänsä korkeamman käsiin ja samalla ottamaan oman elämänsä omiin käsiin. Kun ei jaksa enää pelätä, voi antaa pelon haihtua, palaa loppuun kaikilla osa-alueilla, ja voi nähdä kaiken rakkauden silmin. Jää vain rakkaus.